Katkesiko alaleuka

Noin neljäsosa lasten alaleuan nivelalueen murtumista jää diagnosoimatta heti tapaturman jälkeen. Polkupyöräonnettomuuksissa havaitaan helposti ruhjeet leuan kärjessä, kyynärpäissä ja polvissa, mutta leukanivelmurtuma voi tulla esiin vasta vuosien kuluttua, kun leukojen kasvussa tai hampaiden asennoissa ilmenee häiriöitä.

Katkesiko alaleuka, kuva

Noin puolet lasten alaleuan murtumista aiheutuu polkupyöräonnettomuuksista. Seuraavaksi tavallisin syy on putoaminen. Sitten tulevat erilaiset urheiluvammat ja tappelut sekä liikennetapaturmat: jalankulku-, auto-, mopo- ja moottoripyöräonnettomuudet. Alaleuan murtumiin johtavat tapaturmat ovat noin kaksi kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä.

Tavallisin murtumakohta lapsen alaleuassa on nivelpää. Se on alaleuan luun heikoin kohta. Lapsella murtumakohta on usein nivelkapselin sisällä, jolloin murtuman yhteydessä syntyy herkästi verenvuotoa kapselin sisälle, ja hoitamattomana tilanne voi johtaa jopa leukanivelen luutumiseen (nivel jäykistyy) ja leukaluun kasvuhäiriöön.

Vammamekanismi

Polkupyörällä kaatumisen tai putoamisen yhteydessä isku kohdistuu usein leuan kärkeen, jolloin törmäysvoima siirtyy edelleen leukaniveleen. Toispuoleinen alaleuan nivelpään murtuma tulee useimmiten iskukohdan vastakkaiselle puolelle, joten leuassa oleva ruhje on joskus vaikea yhdistää vastapuolen epämääräisiin kipuoireisiin, ellei tiedä etukäteen nivelpään murtuman syntymekanismia. Sen sijaan, jos alaleuan runko-osa on murtunut, ovat vammakohdan oireet voimakkaat ja helpommin tulkittavissa.

Murtuman oireet

Ruhje tai haava alaleuan kärjen seudussa todetaan noin 42 %:ssa nivelpään murtumissa. Usein murtuman yhteydessä esiintyy myös kipua ja turvotusta korvan etupuolella, ja leukanivelen seutu on kosketusarka. Lisäksi voi olla verenvuotoa korvakäytävästä.

Lasta tutkittaessa usein havaitaan, että purenta ei mene kohdalleen hampaita yhteen purressa. Tällaisissa tilanteissa on lapsi syytä ohjata asiantuntijan (hammaslääkäri, suukirurgi) tarkastukseen.

Usein myös suun avauksessa ja leukojen sivuliikkeissä saattaa esiintyä kipua ja rajoittuneisuutta murtuman jälkeen. Lisäksi voi esiintyä kipua hampaita yhteen purtaessa tai leukaluita tunnustellessa, hampaiden vihlomista sekä verenvuotoa suun limakalvolta tai iholta. Iholla voi olla haavauma tai ruhje, jossa on vierasesineitä, esim. asvalttia, hiekkaa, lasia, puuta, maalia. Leukamurtuman lisäksi potilaalla voi olla erityyppisiä hammasvammoja.

Pienen lapsen tutkiminen voi olla hankalaa akuutissa vaiheessa, joten leuan liikkeiden ja hampaiden tutkiminen on syytä suorittaa myöhemmin vielä uudelleen, kun tilanne on rauhoittunut.
Toispuoleisen leukanivelmurtuman yhteydessä todetaan usein epäsymmetriaa etenkin suuta avattaessa (leuan kärki pyrkii menemään vinoon murtumapuolen suuntaan). Molemminpuolisten leukanivelmurtumien yhteydessä taas saattaa kehittyä etuhammasalueen avopurenta, tällöin hampaita yhteen purressa etuhampaita ei saa lainkaan yhteen.

Ensiapu tapaturmissa

Aluksi tehdään potilaasta nopea yleistilan arviointi ottaen huomioon potilaan tajunnan taso. Jos potilaalla on merkkejä sekavuudesta tai muita neurologisia oireita, hänet on lähetettävä heti sairaalaan. Kuljetuksen ajaksi on varmistettava, että potilaan hengitystiet ovat vapaat, mahdolliset verenvuodot on tyrehdytetty ja mahdollinen tukehtumisvaara on eliminoitu.

Leukamurtumahoito

Akuutissa tilanteessa, esimerkiksi viikonloppuna, oma hammaslääkäri voi tutkia potilaan ja arvioida hoidon kiireellisyyden. Jollei hälyttäviä, akuuttia hoitoa vaativia yleisoireita esiinny, voidaan potilaalle antaa lähete arkipäiväksi suukirurgiseen hoitoyksikköön konsultaatiota varten.

Alkuvaiheen kotihoito-ohjeeksi leukamurtumaa epäiltäessä suositellaan pehmeää ravintoa, lepoa ja anti-inflammatorisia kipulääkkeitä (esim. ibuprofeeni tai ketoprofeeni).

Myöhemminkin, epäiltäessä leuka-murtumaa, lapsi on syytä viedä hammaslääkärin vastaanotolle tarkastukseen. Hammaslääkäri ohjaa potilaan tarvittaessa edelleen suukirurgiseen hoitoyksikköön diagnoosin varmennusta ja lopullista hoitoa varten.

Hoitolinjat

Ensisijainen hoidon tavoite on hyvän niveltoiminnan palauttaminen ja normaalipurenta. Varhainen nivelten liikkeiden aktivointi on tärkeää, jotta vältytään nivelen luutumiselta. Jos toispuoleisen nivellisäkkeen murtuman jälkeen hampaallisen potilaan purenta menee tarkasti paikoilleen, ei yleensä tarvita aktiivista hoitoa, mutta väliaikainen siirtyminen pehmeään ravintoon on sen sijaan paikallaan.

Hampaallisilla potilailla molemminpuolinen nivelpään murtuma vaatii usein leukojen yhteen sitomista (fiksointi) 1-3 viikoksi. Fiksoinnin avauksen jälkeen lasta on kannustettava liikuttelemaan leukaa kohtuullisesti. Joskus, jos leukanivelen pää on täysin pois paikoiltaan, harkitaan kirurgista hoitoa.

Jatkohoito

Jatkohoitona kaikissa leukanivelmurtumissa on suun avausharjoitukset (leukalihasten rentoutus- ja venyttelyharjoitukset) luutumisen estämiseksi. Tärkeää on myös lapsen motivointi harjoitusten suorittamiseksi useiden viikkojen, jopa kuukausien ajan. Jos taas toisaalta lihastoiminta on hyperaktiivista (bruksismi), voi yöllä käytettävästä purentakiskosta (hammaslääkäri valmistaa) olla hyötyä. Suukirurgi antaa kotihoito-ohjeet potilaalle.

Jos alaleuka pyrkii vinoon suuta avattaessa, on suun avausharjoitukset syytä tehdä peilin edessä keskiviivan kohdallaan pitämiseksi. Suun liikeharjoituksia jatketaan tarvittaessa jopa 3 kuukautta, kunnes suu avautuu riittävästi. Lisäksi kehotetaan potilasta harjoittelemaan leuan eteenpäin työntöä sekä sivuliikkeitä. Lasten leuka-murtumien seurantaa jatketaan tarvittaessa koko kasvuiän.

Polkupyöräonnettomuudet ja putoamiset ovt yleisimmät syyt murtumiin. Alaleuan murtumat ovat kaksi kertaa yleisimpiä pojilla kuin tytöillä.

Kun leukamurtumia ei hoideta ajoissa

Alle 15-vuotiaan lapsen vaikea-asteisesta toispuoleisesta leukanivelmurtumasta saattaa kehittyä leukojen kasvussa epäsymmetriaa. Hoitamattoman alaleuan molemmin puoleisen nivelmurtuman seurauksena voi kehittyä epäsuhta hammaskaarien välille (yläetuhampaat törröttävät liikaa ulospäin) tai etuhammasalueelle voi kehittyä avopurenta, ja/tai leukanivelet voivat luutua, mikä jäykistää nivelen toiminnan. Molemminpuolinen leukanivelten luutuminen saattaa aiheuttaa symmetrisen leukojen alikehittyneisyyden, jolloin kasvot näyttävät lintumaisilta.

Alaleuan kasvu ei riipu yksinomaan nivelalueiden kasvusta eikä nivelrusto ole välttämätön kasvulle, vaan leuassa on useampia kasvualueita. Puremalihaksilla on tärkeä yhteisvaikutus leuan kasvuprosessiin. Vielä useita kuukausia hoidon jälkeen voidaan kasvuprosessiin vaikuttaa lihaksia aktivoimalla. Nivellisäkkeen kasvupotentiaali on melko voimakas ja leuan kasvua on todettavissa puberteetti-ikään saakka.

Tapaturmien ehkäisy

Sekä kotona, koulussa, että eri hoitoyksiköissä on syytä miettiä tapaturmien ennaltaehkäisyä. Turvavälineitä, kuten lasten rattaiden turvavaljaat, jääkiekkokypärä leukasuojuksineen, pyöräilykypärä, lastenturvaistuin autoon, slalomhiihtokypärä, on ostettavissa tai vuokrattavissa. Jääkiekossa, kamppailulajeissa ym. rajuissa urheilumuodoissa on syytä käyttää myös hammassuojia. Hammassuojia voi muotoilla yksilölliseksi joko kotona tai hammaslääkärissä. Kun maitohampaita irtoaa ja uusia pysyviä hampaita tulee tilalle, suojuksia on uusittava tarpeen mukaan. Turvavälineitä kehitellään jatkuvasti entistä mukavammiksi ja suojaavammiksi. Välineiden käyttöä olisi syytä opetella jo hyvissä ajoin ennen varsinaista käyttöönottoa.

Lasten istuin tulisi sijoittaa autoon niin, että lapsen selkä on menosuuntaan. Tavanomainen aikuisten turvavyö ei suojaa lasta, koska lapsen lantioluun etureunan yläosa ei ole tarpeeksi kehittynyt. Törmäyksessä voima kohdistuu lapsen rintakehään ja vatsaan aiheuttaen sisäisiä vammoja.

 

[ Tuula Makkonen, Kirsten Elsner-Koivu: NEUVOLA-lehti 2/98 ]

Artikkeli on lyhennelmä Suomen Hammaslääkäri -lehdessä julkaistusta artikkelista. Kirjoittajat Tuula Makkonen, HLT, ja Kirsten Elsner-Koivu, HLL, ovat suukirurgian erikoishammaslääkäreitä.